24.11.2018
Uusi
tieliikennelaki astuu voimaan kesällä 2020 muuttaen muun muassa
talvirenkaiden käyttövelvollisuuden keliperusteiseksi marras-maaliskuun
välisenä aikana. Samaa periaatetta tulisi käyttää myös
talvinopeusrajoituksissa.
Autoliiton liittovaltuusto otti
lauantaina 24.11.2018 kokouksessaan kantaa muun muassa
talvinopeusrajoitusten mielekkyyteen. Samalla kun useita talveen
liittyviä erityissäännöksiä on ryhdytty purkamaan, olisi syytä
tarkastella vakavasti myös talveksi asetettavien alempien
nopeusrajoitusten perusteita.
Uudessa tieliikennelaissa, joka astuu voimaan 1.6.2020,
talvirenkaiden käyttövelvollisuus muuttuu keliperusteiseksi marraskuun
ja maaliskuun välisenä aikana. Sama periaate tulisi ottaa käyttöön myös
nopeusrajoitusten kohdalla eli talvirajoitukset olisivat voimassa, jos
sää tai keli sitä edellyttää. Uudistuksella lyhennettäisiin
matka-aikoja, tehostettaisiin tienpidon niukkojen resurssien käyttöä
sekä parannettaisiin sääntökunnioitusta.
”Kun kaikkien muiden liikennemuotojen matka-aikoja pyritään
lyhentämään, on kansantaloudellisestikin kestämätöntä olla pyrkimättä
siihen tieliikenteessä, joka kattaa yli 90 prosenttia
henkilöliikenteestä. Alennetut nopeusrajoitukset pidentävät niin
henkilöautojen kuin pitkän matkan linja-autoliikenteen matka-aikoja”,
Autoliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jukka Joutsjoki toteaa.
Suomen pääteillä on investoitu miljoonia euroja ohituskaistoihin,
joiden laillinen käyttö estyy vaikkapa rekan ohituksessa
talvinopeusrajoitusten aikana. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden
mallimaassa Ruotsissa ei talvinopeusrajoituksia ole.
”Lisäksi jokakeväiseen ja -syksyiseen nopeusrajoitusmerkkien
vaihtamiseen käytettävät rahat ja työaika ovat pois teiden
kunnossapidosta. Suomessa voitaisiin ottaa mallia vaikka Saksasta, jossa
joillakin tieosuuksilla on kaksi nopeusrajoitusmerkkiä. Alempi on
voimassa kelin ollessa huono. Kelin määrittäminen ei voi enää olla
ongelma, jos vastaava määritelmä tulee myös rengassääntöihin”, Joutsjoki
linjaa.
Luopumalla talvinopeusrajoituksista vähennetään opittua tarvetta ajaa
aina nopeusrajoitus täyteen ja annetaan arvoa kuljettajan omalle
harkinnalle. Tästä on hyviä kokemuksia Ruotsista. Kun rajoitukset
koetaan mielekkäiksi, niitä myös noudatetaan ja sääntökunnioitus
paranee. Tätä on Suomessakin kokeiltu hyvällä menestyksellä muuttuvilla
nopeusrajoituksilla varustetulla ykköstiellä, jossa on ollut kelin
salliessa vielä viikko sitten 120 km/h rajoitus. Tämä käytäntö tulisi
ulottaa jo nyt koko tieverkolle, jossa on muuttuvat nopeusrajoitusmerkit
käytössä.
